Lis\u00e4infoa osoitteesta stopilmastonmuutos.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n
HFC-kylm\u00e4ainetyyppej\u00e4 on useita mm. R32, R404A, R407C, R410, R134A.<\/p>\n\n\n\n
Uudemman sukupolven HFO-kylm\u00e4ainetyyppeihin kuuluu mm. R1234yf, R448A, R449A, R452A.<\/p>\n\n\n\n
Luonnollisiin kylm\u00e4aineisiin kuuluu mm. CO2, ammoniakki, propaani jne.<\/p>\n\n\n\n
Regeneroitu kylm\u00e4aine on uudenveroiseksi kierr\u00e4tetty\u00e4 kylm\u00e4ainetta. Miltei kaikki HFC- ja HFO-kylm\u00e4aineet ovat kierr\u00e4tett\u00e4viss\u00e4. J\u00e4\u00e4hdytyst\u00e4 on tarvittu ja k\u00e4ytetty alkuajoista l\u00e4htien. J\u00e4\u00e4hdytystekniikoita on ollut useita ja konkreettisesti kylm\u00e4aineiden kehityksen vaiheet voidaan jakaa karkeasti nelj\u00e4\u00e4n eri kategoriaan:<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4iset aineet, joita k\u00e4ytettiin j\u00e4\u00e4hdytykseen, olivat yleisi\u00e4 liuottimia, muita haihtuvia aineita tai j\u00e4\u00e4hdytyst\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 aineita, kuten eri suolat. Aineet olivat yleens\u00e4 myrkyllisi\u00e4 tai helposti syttyvi\u00e4, usein molempia. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti aineet olivat my\u00f6s reaktiivisia ja laitteistoa kuluttavia. Ensimm\u00e4isi\u00e4 yleisi\u00e4 kylm\u00e4aineita olivat esimerkiksi dimetyylieetteri, ammoniakki, rikkidioksidi, metyylikloridi, hiilidioksidi ja hiilivedyt, kuten propaani.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isen sukupolven kylm\u00e4aineiden aikana onnettomuudet olivat yleisi\u00e4 ja ihmiset rupesivat luopumaan j\u00e4\u00e4kaapeistaan ja siirtym\u00e4\u00e4n takaisin kylm\u00e4kaappeihin, joita j\u00e4\u00e4dytettiin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 (Jokela 2010). Suuret yritykset kuten Frigidaire, General Motors ja DuPont l\u00e4htiv\u00e4t kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta turvallista kylm\u00e4ainetta (Hakala 2007). Kehitysprojekti alkoi kartuttamalla alkuaineiden ominaisuustaulukoista aineet, jotka ovat vakaita eli ei myrkyllisi\u00e4 ja palamattomia. Midgleyn ryhm\u00e4 l\u00f6ysi 1928 CFC-kaasut, jotka sopivat t\u00e4ydellisesti heid\u00e4n tavoitteisiinsa. Kylm\u00e4ainetta R-12 alettiin tuottaa teollisesti vuonna 1931 ja R11:t\u00e4 vuonna 1932 (Calm 2007). Kylm\u00e4aine R12 sai ensimm\u00e4isen\u00e4 kauppanimen freon, joka my\u00f6hemmin muodostui kylm\u00e4kaasujen yleisnimeksi (Jokela 2010). Edelleen kylm\u00e4laitteissa yleinen kylm\u00e4kaasu R22 tuli markkinoille vuonna 1934 ja ensimm\u00e4inen atseotrooppinen yhdiste R502 vuonna 1961(IIFIIR). CFC-, HCFC-, ja HFC-kaasut mahdollistivat turvallisen j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4misen kotona, mit\u00e4 markkinat olivat jo kauan odottaneet.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1974 F.S. Rowland ja M.J. Molina julkaisivat huolestuttavat tutkimustuloksen klooripitoisten kaasujen otsonikerrosta heikent\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta (IIFIIR). Rowland ja Molina saivat my\u00f6hemmin vuonna 1995 kemian Nobel palkinnon yhdess\u00e4 Paul J. Crutzen kanssa \u201dty\u00f6st\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4n kemian parissa, erityisesti liittyen otsonin muodostumiseen ja tuhoutumiseen\u201d (Nobel Media AB 2014). 1970-luvulla tehtyihin havaintoihin perustuen, vuonna 1985 laadittiin Wienin yleissopimus, joka kaksi vuotta my\u00f6hemmin johti Montrealin p\u00f6yt\u00e4kirjaan. Montrealin p\u00f6yt\u00e4kirja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t otsonikerrosta tuhoavien yhdisteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 luopumiseen (Sarma & Bankobeza 2000). Kielletyt kylm\u00e4aineet tarkoittavat klooripitoisia CFC- ja HCFC-kaasuja, joista tunnetuimpia ovat R11, R12, R22 ja R502. R22 oli viel\u00e4 2010-luvun alussa maailman k\u00e4ytetyin kylm\u00e4aine (Calm 2007).<\/p>\n\n\n\n Uudet korvaavat kylm\u00e4aineet ovat HFC-kaasut, joista yleisimm\u00e4t R134a ja atseotroopit R407C, R404A, ja R410A. HFC-kaasujen otsonikerrosta tuhoava vaikutus ODP (Ozone depleting potential) on nolla.<\/p>\n\n\n\n Otsonikadon her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 kansainv\u00e4linen huomio ja niiden seurauksena syntyneet toimenpiteet, olivat ennen\u00e4kem\u00e4t\u00f6n menestys kansainv\u00e4lisess\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja yhdistymisess\u00e4 yhteisen tavoitteen puolesta.<\/p>\n\n\n\n Ilmastonmuutospotentiaalista johtuen HFC-kaasuista halutaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon ja siihen on jo maailmanlaajuisesti laadittu asteittainen kiinti\u00f6iden v\u00e4hennyssuunnitelma, joka lopullisesti johtaa HFC-kaasujen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n v\u00e4hentymiseen. (YM 2016).<\/p>\n\n\n\n Kioton ilmastosopimuksessa 1997, joka astui voimaan 2005, p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 ilmastonl\u00e4mpeneminen pit\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4, ja m\u00e4\u00e4riteltiin kuusi merkitt\u00e4vint\u00e4 kasvihuonekaasua. HFC-kaasut olivat kuuden merkitt\u00e4vimm\u00e4n kasvihuonekaasun joukossa, mik\u00e4 johti suunnitelmiin vaiheittaiseen HFC-kaasuista luopumiseen (UNFCCC 2017).<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4\u00e4n lopullista korvaajaa ei kuitenkaan ole toistaiseksi l\u00f6ytynyt vaikka tutkimusty\u00f6t\u00e4 alalla tehd\u00e4\u00e4n jatkuvasti. Ratkaisut ovat l\u00e4hinn\u00e4 olleet siirtyminen matalamman l\u00e4mmityspotentiaalin eli GWP:n (Global warming potential) HFC-kaasuihin tai siirtyminen luonnollisiin kylm\u00e4aineisiin. Hiilidioksidi on ker\u00e4nnyt paljon huomiota, mutta sill\u00e4 voi olla vaikea korvata kaikkia j\u00e4\u00e4hdytysalan laitteissa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 aineita esimerkiksi matalan kriittisen pisteen johdosta.<\/p>\n\n\n\n EU:n F-kaasuasetus (N:o 517\/2014) julkaistiin toukokuussa 2014. Asetuksen tavoitteena on suojella ilmastolle haitallisilta F-kaasuilta ja saavuttaa 60 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennys vuoteen 2030 menness\u00e4. F-kaasujen tuontia EU:n alueelle v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n asteittain.<\/p>\n\n\n\n Nopeat muutokset saattavat kuitenkin johtaa HFC-kaasuista aiheutuvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen korvaantumiseen s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen kasvusta syntyvill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 jos nykyinen HFC-kaasuihin nojautuva j\u00e4\u00e4hdytystekniikka vaihdetaan kiireell\u00e4 enemm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00e4 kuluttavaan tekniikkaan. Jotta t\u00e4lt\u00e4 v\u00e4ltytt\u00e4isiin, v\u00e4hennykset tulisi tehd\u00e4 hallitusti siirtym\u00e4aikana ilman, ett\u00e4 turvaudutaan kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin ratkaisuihin.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 2020 alusta l\u00e4htien kiellettiin F-kaasujen, joiden GWP on suurempi tai yht\u00e4 suuri kuin 2500, k\u00e4ytt\u00f6 j\u00e4\u00e4hdytyslaitteiden huollossa tai kunnossapidossa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yli 2500 GWP:n aineisiin lukeutuu muun muassa R404A kylm\u00e4aine, joka on kaupan kylm\u00e4ss\u00e4 edelleen todenn\u00e4k\u00f6isesti Suomessa k\u00e4ytetyin kylm\u00e4aine. Vuoden 2029 loppuun kieltoa koskevia aineita saa edelleen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikissa laitteissa, mik\u00e4li aine on regeneroitua eli uudenveroiseksi kierr\u00e4tetty\u00e4 kylm\u00e4ainetta.<\/p>\n\n\n\n Varteenotettava ratkaisu ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta on kylm\u00e4aineen uudenveroiseksi kierr\u00e4tt\u00e4minen eli regenerointi. Talteenotto ja regenerointi ovat olleet arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 suurissa teollisuusmaissa, kuten Yhdysvalloissa ja Yhdistyneiss\u00e4 Kuningaskunnissa jo vuosikymmeni\u00e4. Regenerointia ei voida kuitenkaan pit\u00e4\u00e4 lopullisena ratkaisuna ongelmaan vaan l\u00e4hinn\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona apuna siirtym\u00e4ajalle HFC-kaasuista korvaaviin teknologioihin. (ASHRAE 2006)<\/p>\n\n\n\n Jotta siirtym\u00e4vaihe pois HFC-kaasuista sujuisi hallitusti ja minimoiduilla negatiivisilla haitoilla, kuten s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen kasvu tai toimivien j\u00e4rjestelmien ennenaikaiset vaihdot, regeneroitu kylm\u00e4aine eli uuden veroiseksi puhdistettu k\u00e4ytetty kylm\u00e4aine on asetettu kiinti\u00f6iden ulkopuolelle ja aineen k\u00e4yt\u00f6lle on my\u00f6nnetty lupa vuoteen 2030 asti. HFC-aineiden v\u00e4hent\u00e4miseksi asetetut kiinti\u00f6t astuivat EU-alueella voimaan vuonna 2015 ja asteittaiset kiellot on jo aloitettu esimerkiksi autojen ilmastoinnissa.<\/p>\n\n\n\n Lue lis\u00e4\u00e4 kylm\u00e4aineiden ilmastonmuutokseen liittyvist\u00e4 vaikutuksista<\/a><\/p>\n\n\n\n Kiertotalous alkaa oikeaoppisella\u00a0 kylm\u00e4aineen talteenotolla. Kylm\u00e4aineita ei saa miss\u00e4\u00e4n tapauksessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n, vaan ne on talteenotettava, tunnistettava analyysilla ja joko uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tai h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kylm\u00e4aineen talteenoton peruspilarit:<\/p>\n\n\n\n Talteenoton j\u00e4lkeen seuraa kylm\u00e4aineanalyysi ja k\u00e4sittely eli uudenveroiseksi kierr\u00e4tt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n Kylm\u00e4aineen regenerointi on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kiertotaloutta ja koostuu vaarallisen j\u00e4tteen talteenotosta, uudenveroiseksi kierr\u00e4tyksest\u00e4 ja laadunvalvonnasta.<\/p>\n\n\n\n Aiemmin kun kylm\u00e4aine poistettiin laitteesta, esimerkiksi viallisen tai vuotavan laitteen vuoksi, se sekoitettiin j\u00e4tes\u00e4ili\u00f6\u00f6n ja vietiin h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Nyky\u00e4\u00e4n kylm\u00e4aineet tulisi ottaa talteen lajiteltuna ja toimittaa kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi. Talteenotettu kylm\u00e4aine toimitetaan k\u00e4sittelylaitokselle jolla on voimassaoleva ymp\u00e4rist\u00f6lupa kylm\u00e4ainej\u00e4tteiden k\u00e4sittelyyn. Vastaanoton j\u00e4lkeen talteenotetulle aineelle tehd\u00e4\u00e4n standardin mukainen analyysi, puhdistetaan (regeneroidaan), analysoidaan ja laaditaan AHRI-700 standardin mukainen laatusertifikaatti jonka j\u00e4lkeen kylm\u00e4aine on valmis uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n AHRI-700 laatustandardia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 uuden, ett\u00e4 uudenveroiseksi kierr\u00e4tetyn kylm\u00e4aineen analysoinnissa. Standardi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4:<\/p>\n\n\n\n P\u00e4hkin\u00e4nkuoressa kylm\u00e4aineen regenerointi on:<\/p>\n\n\n\n Regenerointi tarkoittaa aineen puhdistamista ja kylm\u00e4ainekomponenttien palauttamista uudenveroisiksi. Kylm\u00e4aineen talteenoton j\u00e4lkeen seos analysoidaan selvitt\u00e4\u00e4kseen ettei kylm\u00e4aineessa ei ole seokseen kuulumattomia komponentteja tai kiellettyj\u00e4, otsonikerrokselle haitallisia yhdisteit\u00e4. Regeneroinnissa kylm\u00e4aineesta poistetaan ep\u00e4puhtaudet erilaisten suodattimien avulla. Puhdistusprosessin j\u00e4lkeen kylm\u00e4aineseoksen komponentit tarkistetaan kaasukromatografilla ja tarvittaessa korjataan komponenttisuhteet. <\/p>\n\n\n\n Kylm\u00e4aineen regeneroinnin j\u00e4lkeen kylm\u00e4aineseos voidaan tislata. Pohjoismaiden ensimm\u00e4inen tislauskolonni on rakenteilla ja tulee sijaitsemaan Eco Scandicin tiloissa Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tislauskolonnin avulla kylm\u00e4ainekomponentit erotellaan toisistaan. Prosessin avulla saadaan erotettua ja h\u00e4vitetty\u00e4 vain ne yhdisteet jotka ovat otsonikerrokselle haitallisia. Lis\u00e4ksi kolonnin avulla voidaan luoda juuri niit\u00e4 seoksia joille markkinoilla on kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Regeneroitu kylm\u00e4aine<\/a>\u00a0– lue lis\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n Kylm\u00e4ainetta voi kutsua uudenveroiseksi kierr\u00e4tettyksi (regeneroiduksi), kun se on l\u00e4pik\u00e4ynyt AHRI-740 ja ISO 11650 standardit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n laitteiston tekem\u00e4n puhdistusprosessin ja regeneroinnin j\u00e4lkeinen teht\u00e4v\u00e4n laboratorioanalyysin t\u00e4ytt\u00e4en AHRI-700 laatustandardit.<\/p>\n\n\n\n Sen sijaan kierr\u00e4tetty kylm\u00e4aine on talteenotettu kylm\u00e4aine, joka on k\u00e4sitelty ISO 11650 standardin mukaisella laitteistolla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kylm\u00e4aineen kierr\u00e4tys tarkoittaa kylm\u00e4aineen regenerointia ilman laboratorioanalyysia (laatusertifikaattia), eli ilman AHRI-700-standardia t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 kriteereit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Ilman laboratorioanalyysia kylm\u00e4aineen k\u00e4ytt\u00f6 on riskialtista, sill\u00e4 markkinoilla saattaa liikkua k\u00e4ytetty\u00e4, puhdistamatonta kylm\u00e4ainetta sek\u00e4 laittomasti maahantuotua kylm\u00e4ainetta. Lis\u00e4ksi tuntemattomat kylm\u00e4aineseokset ovat turvallisuusriski sill\u00e4 ne voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esimerkiksi palavia kaasuja.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi Ruotsissa viranomaiset ovat kielt\u00e4neet \u201dperuspuhdistetun\u201d eli k\u00e4ytetyn kylm\u00e4aineen k\u00e4yt\u00f6n sellaisenaan (SKVP, Naturv\u00e5rdsverkets remissvar).<\/p>\n\n\n\n AHRI-700 mukainen laatusertifikaatti takaa aineen k\u00e4ytt\u00f6turvallisuuden.<\/p>\n\n\n\n Talteenoton ja regeneroinnin ansioista vaarallisen j\u00e4tteen ja kuluer\u00e4n sijaan saadaan raaka-ainetta kierr\u00e4tetty\u00e4 takaisin uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jotta uuden (virgin) kylm\u00e4aineen valmistus ja maahantuonti voitaisiin hallitusti ajaa alas. Maailmanlaajuisesti.<\/p>\n\n\n\n Uuden kylm\u00e4aineen valmistukseen tarvittavat raaka-aineet louhitaan kaivoksista. Luonnonvaroja on rajallisesti ja niiden jatkuva louhinta synnytt\u00e4\u00e4 mittavia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6haittoja.<\/p>\n\n\n\n Uudenveroiseksi kierr\u00e4tetyn (regeneroidun) kylm\u00e4aineen raaka-aineena toimii talteenotettu kylm\u00e4aine joka luokitellaan vaaralliseksi j\u00e4tteeksi ja h\u00e4vitettiin aiemmin polttamalla.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi yrityksemme regeneroitu kylm\u00e4aine on talteenotettu raaka-aineena Pohjoismaista ja kierr\u00e4tetty uudenveroiseksi (regeneroitu) Helsingiss\u00e4, AHRI-700 ja ISO 11650-1999 standardien mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n Vaikka regeneroiduilla aineella on sama GWP kuin uudella vastaavalla aineella, regeneroidun aineen tuotannosta aiheutunut hiilijalanj\u00e4lki on laskelmiemme mukaan\u00a0<\/strong>1000x pienempi.\u00a0Yksityiskohtaisempi selitys alla.<\/p>\n\n\n\n Hiilijalanj\u00e4lki Yhteens\u00e4\u00a0uuden kylm\u00e4aineen tuotannosta ja kuljetuksista syntyy 5,3681- 17,0681 kg CO2-ekv, eli keskiarvo HFC-aineille on 11,21kg CO2-ekv., per tuotettu kg. Laskelmissa ei olla otettu huomioon h\u00e4vityksest\u00e4 eik\u00e4 vuodoista aiheutuneita p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (IPCC:n mukaan vuonna 2019 F-kaasuvuotojen osuus EU:n vuosittaisista kasvihuonekaasujen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 oli 3 % (~80Gt CO2-ekv.) ja Suomessa 3 % (1,5Mt CO2-ekv.). Jos aine h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n, h\u00e4vitykseen kuluu energiaa jonka CO2-ekv. on 1,5\/kg Regeneroidun aineen tuotannosta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t perustuvat puhdistusprosessiin AHRI-740 standardin mukaisella laitteistolla (0,0294 kWh\/kg tai 0,00383 kg CO2-ekv.\/kg) sek\u00e4 kaasukromatografilla teht\u00e4v\u00e4n komponenttianalyysiin. Yhteens\u00e4\u00a0regeneroidun kylm\u00e4aineen (keskiarvo) hiilijalanj\u00e4lki on 0,01 kg CO2-ekv. per tuotettu kg.<\/p>\n\n\n\n Kylm\u00e4aineen regeneroinnin avulla asiakkaat saavat maksimaalisesti hy\u00f6dynnetty\u00e4 omat resurssinsa pident\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kylm\u00e4laitteiden elinkaarta ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 samalla p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Eco Scandic Oy on ainoa yritys Pohjoismaissa jolla on kylm\u00e4aineen regenerointiin eli uudenveroiseksi kierr\u00e4tt\u00e4miseen tarvittavat vaarallisten kemikaalien k\u00e4sittelyluvat, ymp\u00e4rist\u00f6lupa sek\u00e4 hyv\u00e4ksytyt End-of-Waste-kriteerit.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n ASHRAE. 2006. ASHRAE Handbook of Refrigeration 2006 Chapter 8, Refrigerant containment, recovery, recycling, and reclamation. ASHRAE, 1967. [Viitattu 3.1.2017]. ISBN-10: 1931862869<\/p>\n\n\n\n The carbon footprint of household energy use in the United States (https:\/\/www.pnas.org\/content\/117\/32\/19122)<\/p>\n\n\n\n Calm J. M. 2007. The next generation of refrigerants \u2013 Historical review, considerations, and outlook. International journal of refrigeration 31 s.1123\u20131133. [Viitattu 7.12.2015]. Saatavissa: doi:10.1016\/j.ijrefrig.2008.01.013<\/p>\n\n\n\n Hakala P. 2007. Kylm\u00e4aineiden kehitysty\u00f6 hiilidioksidista hiilidioksidiin. Suomen j\u00e4\u00e4hdytystekniikan museo. [Viitattu 3.1.2017]. Saatavissa: http:\/\/www.kylmamuseo.fi\/Kylmaaineiden_kehitys.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Hakala P., Kaappola E. 2013. Kylm\u00e4laitoksen suunnittelu. Juvenes Print \u2013 Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere, 2013. [Viitattu 3.1.2017]. ISBN: 978-952-13-5360-4<\/p>\n\n\n\n IIFIIR. A Brief History of Refrigeration. International institute of refrigeration. 177, boulevard Malesherbes, 75017 PARIS, France. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 30.12.2016]. Saatavissa: http:\/\/www.iifiir.org\/userfiles\/file\/webfiles\/in-depth_files\/History_refrigeration_Duminil_EN. pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Jokela M. 2010. Kylm\u00e4aineiden historiasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Kehittyv\u00e4 Elintarvike. Elintarvikealan tiede- ja ammattilehti. Julkaisu nro. 5\/2010. [Viitattu 30.12.2016]. Saatavissa: http:\/\/kehittyvaelintarvike.fi\/teemajutut\/kylmaaineiden-historiasta-nykypaivaan<\/a><\/p>\n\n\n\n Nobel Media AB. 2014. ”The Nobel Prize in Chemistry 1995”. Nobelprize.org. [Verkkosivusto]. [Viitattu 30.12.2016 ]. Saatavissa: http:\/\/www.nobelprize.org\/nobel_prizes\/chemistry\/laureates\/1995\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Sarma K. M. & Bankobeza G. M. 2000. The Montreal Protocol on Substances that Deplete the Ozone Layer. Secretariat for The Vienna Convention for the Protection of the Ozone Layer & The Montreal Protocol on Substances that Deplete the Ozone Layer. United Nations Environment Programme, PO Box 30552, Nairobi, Kenya, web site: http:\/\/www.unep.org\/ozone. [Viitattu 2.1.2017]. Saatavissa: ozone.unep.org\/pdfs\/Montreal-Protocol2000.pdf. ISBN: 92-807-1888-6 UNFCCC. 2017. Verkkosivu. [Viitattu 3.1.2017]. Saatavissa: http:\/\/unfccc.int\/2860.php<\/a><\/p>\n\n\n\n UNTC. 2017. Doha Amendment to the Kyoto Protocol. United nations treaty collection. STATUS AS AT : 19-03-2017 07:31:02 EDT. [Viitattu 20.3.2017]. Saatavissa: https:\/\/treaties.un.org\/Pages\/ViewDetails.aspx?src=TREATY&mtdsg_no=XXVII-7-c&chapter =27&clang=_en<\/a><\/p>\n\n\n\n YM. 2016. Maailmanlaajuinen sopimus HFC-yhdisteiden k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4miseksi syntyi Kigalissa. Tiedote 15.10.2016. [Viitattu 20.3.2017]. Saatavissa: http:\/\/www.ym.fi\/fi-FI\/Kansain-valinen_yhteistyo\/Maailmanlaajuinen_sopimus_HFCyhdisteiden(40642)<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/theicct.org\/sites\/default\/files\/publications\/ICCT_RefrigerantsImpacts_20130909.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n http:\/\/www.cold.org.gr\/library\/downloads\/Docs\/Guideline%20for%20life%20cycle%20climate%20performance%202015.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n
Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\nKylm\u00e4aineet – historiallinen kehitys ja ymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.kylmaaine.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/kylmaaine.fi_omena.jpeg\")
<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\nOtsonikato huomataan<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.kylmaaine.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/kylmaaine.fi_pumput-1024x512.jpeg\")
<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\nIlmastonmuutos ja F-kaasuasetus<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.kylmaaine.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/kylmaaina.fi_kaavio.png\")
<\/figure><\/div>\n\n\n\nKylm\u00e4aineen talteenotto<\/h2>\n\n\n\n
Regeneroitu kylm\u00e4aine – mit\u00e4 se tarkoittaa?<\/h2>\n\n\n\n
Kylm\u00e4aineen uudenveroiseksi kierr\u00e4tys vai kylm\u00e4aineen kierr\u00e4tys – mitk\u00e4 ovat erot?<\/h2>\n\n\n\n
Kylm\u00e4aineen uudenveroiseksi kierr\u00e4tys – vaikutukset<\/h2>\n\n\n\n
Uuden kylm\u00e4aineen tuotannosta syntyy (upstream) p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 5 – 16,7kg CO2-ekv. per tuotettu kg.
Esimerkiksi HFC-aineista R134A:n no credit luku on 5 CO2-ekv. ja HFO-aineista R1234yf:n vastaava luku 13,7kg.
Korkein no credit luku on R404A-seoksella, 16,7 kg CO2-ekv. per tuotettu kg. AHRI-700 standardin mukaisesta analyysista aiheutuneita p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei l\u00e4hteiden mukaan oteta huomioon.
Kuljetukset meriteitse (USA) Eurooppaan aiheuttavat 0,3681kg CO2-ekv.\/kg edest\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
(ICCT_RefrigerantsImpacts; cold.org; VTT.)<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Kiertotalousmallin mukaisesti aineita ei h\u00e4vitet\u00e4, tai h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.kylmaaine.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/kylmaina.fi_ecoscandic.png\")
<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n